IlkkaSalo kaikenlaista kritiikkiä

Tamperelaiset koululaiset osaavat ajatella ihan itse

Joillekin tällä palstalla kirjoittaville on ehkä ihan mahdoton ajatus, että nuoret ajattelevat asioista itsenäisesti. Viime päivinä varsinkin perussuomalaiset ovat väittäneet, että tamperelaisen koulun oppilaat olisi ”aivopesty” ja tuloksena aivopesusta oli juliste, joka esitti Huhtasaaren ja Halla-ahon ei niin mairittelevassa valossa. Tiedä sitten miksi nuoret halutaan nähdä aivottomina idiootteina? Jos julisteen tekijät ovat sitä mieltä, mitä julisteessaan esittävät, niin sitten ovat, eikä siihen pitäisi olla aikuisilla mitään lisättävää. Toki kritiikkiä voi esittää, mutta nuoret lopulta ajattelevat asioista ihan itse. Eivät he mitään ohjelmoituja robotteja ole.

Nuoria moititaan – toisinaan myös syytetään – flegmaattisuudesta ja tietämättömyydestä. Sitten kun nuoret osoittavat valveutuneisuutta, niin se ei kelpaakaan; ei ainakaan poliittisen kentän oikeimmalle laidalle. Nuoret ovat hyvinkin perillä siitä mitä heidän ympärillään tapahtuu ja miksi. Samaa ei voi sanoa monesta aikuisesta.

Mahtaa olla kova paikka, kun perussuomalaisten ideologinen propaganda ei vetoa nuoriin? Jos persujen kannatus arvioidaan aivan yläkanttiin, niin päästään lukuun kymmenen prosenttia. 90 prosenttia siis kannattaa muita kuin persuja. En tiedä, onko nuorten kohdalla tehty kannatusta koskevia mielipidemittauksia.. Kannatus saattaa olla korkeintaan parikymmentä prosenttia ja myös se arvio menee ihan yläkanttiin. Se mitä nuoret ajattelevat nyt, on huomisen politiikkaa. Siinä touhussa persut ovat jo nyt vähemmistössä.

Julistejupakan yhteydessä persudosentti Luukkanen sanoi, että kouluissa ei tarvita muinaisen Teiniliiton kaltaista organisaatiota. Totta, ei tarvitakaan. Ei sellaista ole edes kehitteillä. Tosin Luukkanen esittää taas todellisuudesta vieraantuneita ja selvästi epätosia väitteitä.

Silloin kun Teiniliitto oli väitetysti voimissaan 70-luvun puolivälissä, niin se ei näkynyt millään tavoin koulussa, ei ainakaan tuossa Sammon koulussa, joka silloin tunnettiin nimellä Sammon Yhteislyseo. Tämä vain yhtenä spesifinä esimerkkinä.

Tuon koulun entisenä oppilaana en muista, että Teiniliitto olisi millään tavoin propagoinut koulussa. En tuntenut ketään, joka olisi ollut mukana Teiniliiton touhuissa ja Sammon Yhteislyseo oli sentään iso koulu, parhaimmillaan (vai pahimmillaan?) yli tuhannen oppilaan oppilaitos. Kai joku edusti koulua, jossain Teiniliiton touhuissa, mutta se ei vain näkynyt missään.

Ihan ensimmäisissä kouluneuvostovaaleissa porvarit ja sitoutumattomat saivat aivan murskavoiton. Myöhemminkin sosialisteilla oli korkeintaan yksi paikka ja sekin oli demarien listalta. Oppilaita ei kiinnostanut kouluneuvostossa olevien opettajien poliittiset vakaumukset. Kukaan ei kysellyt opettajilta heidän vakaumuksestaan.

Teinliitto ja erityisesti vasemmistolainen politikointia oli marginaalinen ilmiö Sammon Yhteislyseossa. Ehkä joku on jo tutkinut sitä, miksi porvarit saivat paljon kannatusta 70-luvun koululaisten keskuudessa. Olisi ihan mielenkiintoista kuulla millaisiin johtopäätöksiin on tultu.

Persujen ideologialle käy kuin vasemmiston ideologialle muinaisella 70-luvulla. Vasemmisto piti kovaa ääntä omasta ”edistyksellisyydestään”, mutta nuoriso ei oikein lämmennyt ääriaatteelle. Kovasta mölystä johtuen ”aate” näytti vahvemmalta kuin se todellisuudessa oli. Dogmaattisuus, olipa sitten kyse uskonnollisesta tai poliittisesta dogmaattisuudesta, ei juuri vetoa nuoriin. Nuorille taitaa olla tärkeintä ajattelun ja toiminnan vapaus, eikä dogmaattisuutta voi oikein sovittaa yhteen vapauden ideaalin kanssa. Nuorison väitetään olevan aivan tärviöllä, mutta hyvinhän nuoret ovat pärjänneet sukupolvesta toiseen.

Kun oma propaganda kääntyy puoluetta vastaan, se peli oli sitten siinä. Näin on käynyt persuille viimeisimmän tempauksen yhteydessä. Nuoretkin ovat hyvin perillä siitä, millaisia persut ovat. Persujen kohtalona nuorison keskuudessa taitaa olla muinaisen Teiniliiton kohtalo. Pelkkä aatteenpalo ei riitä kovin pitkälle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Kannatusta koskeva mielipidemittaus tältä vuodelta, 18-34 vuotiaat.

https://yle.fi/uutiset/3-10141541?origin=rss

Käyttäjän IlkkaSalo1 kuva
Ilkka Salo

Kiitos.

Tuossa jutussa sanottiin: "...osa nuorista vierastaa tasapuolisesti kaikkia puolueita." Tuo päti jo 70-luvulla eikä asia kai sitten ole muuttunut miksikään.

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Niin miksi sitten ovat koulussa?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Olisivatko mahdollisesti oppimassa tietoa, jota voivat siinä ajattelussaan hyödyntää? Toki ovat myös kehittämässä itse ajattelua, mutta eivät oppimassa annettuja ajatusmalleja.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Varmaan osaavat. Eri asia, kannattaako. Paremmat arvosanat saa kun ajattelee niin kuin opettaja käskee.

Käyttäjän IlkkaSalo1 kuva
Ilkka Salo

Taidat yliarvioida opettajien vaikutuksen. En muista tuollaista tapahtuneen omana kouluaikanani, ei sellaisesta ollut merkkejä lasteni kouluaikoina. Sinäkin voit miettiä omia kouluaikojasi, kysy myös lapsiltasi, lastenlapsiltasi, ystäviltäsi jne. Eiköhän opettajien auktoriteetti kohdistu enimmäkseen kurinpidollisiin kysymyksiin. Toki opettajissa oli muutama aika originelli persoona, mutta heidän poliittisista mielipiteistään ei minulla ollut mitään tietoa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#5:
Ei kysymys ole opettajan auktoriteetista vaan siitä, että esiintymällä opettajan mieliksi ja seurailemalla opettajan mielipiteitä saa parempia arvosanoja. Ja tämän taktikoinnin koululaiset ovat osanneet maailman sivu.

Käyttäjän IlkkaSalo1 kuva
Ilkka Salo Vastaus kommenttiin #6

Enpä ole moiseen ilmiöön törmännyt koskaan. Jos jotain olisi yrittänyt päätellä jonkun opettajan kannoista, niin se olisi ollut pelkkää arvailua. En muista myöskään,että kukaan olisi millään tavalla mielistellyt opettajia. Sen sijaan kaikenlaista jäynää keksittiin opettajien päänmenoksi. Jäynän tekeminen on toivottavasti edelleen oppilaiden tapa huvittaa itseään. Siinä sai opettajakin hyvät naurut ihan kannastaan riippumatta.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #6

Ei saa. Arvioinnin kriteerit on hyvin selvästi kuvattu opetussuunnitelmissa. Oppiaineen tavoitteiden saavuttaminen on keskeisin kriteeri.

Tietenkin ne, jotka haluavat jalkaa polkien inttää, että aivopesua on ja opettajia mielistelemällä saa hyvän arvosanan jne kehittelevät mitä mielikuvituksellisimpia selityksiä ylläpitääkseen salaliittoteorioitaan. Vänkytyksen jatkuminen ja selittelyn monipolvisuus ei silti ole todiste mistään eikä edes argumentti.

Opettajan auktoriteetin tärkein ilmentymä on muuten oppilaiden ja opettajan yhteinen innostus. Kurinpitoa tarvitaan vain, kun motivaatiota puuttuu, silloin opettaja on (yleensä tilapäisesti) epäonnistunut. Taitava opettaja on arvostettu ja eniten arvostetaan innostamisen kykyä, sitä myönteistä auktoriteettia, jolla vaikka toisen asteen funktiot saa kiinnostaviksi ja hauskoiksi vaikka perjantaina iltapäivällä. Teinin kanssa pusketaan useinkin vstatuuleen, mutta aika paljon useammin liekehditään, myhäillään, leijutaan, höyrytään, kipunoidaan yhteisessä flowssa, tai miten sen nyt osaisin selittää.

Käyttäjän IlkkaSalo1 kuva
Ilkka Salo Vastaus kommenttiin #8

Tuolla ylempänä Arto Luukkanen palaa taas(!) Teiniliiton touhuihin. Luukkanen on minua sen verran nuorempi, että hän ei taida oikein muistaa Teiniliiton touhuja. Meillä aikalaisilla on kaiketi vähän erilaiset muistot noista ajoista kun toisen käden lähteisiin tukeutuvilla tutkijoilla.

Teiniliitto lopahti yksinkertaisesti siitä syystä, että se ei saanut juurikaan kannatusta koululaisten keskuudessa. Olihan siinä mukana kaikenlaisia Teiniliiton talouskällejä haamujäsenineen yms. Teiniliiton johtohamot saivat toisinaan näkyvyyttä YLE:ssä, mutta me koululaiset suhtauduimme heihin ja hedän juttuihinsa lähinnä hilpeän huvittuneesti tyyliin: Ei koske minua!

Luukkanen harjoittaa historiantuntijana vähän revisionistista historiankirjoitusta. Jos 70-lukua pidetään jotenkin kovin politisoituneena, niin se ei näkynyt silloisten koululaisten tekemisissä. En muista, että kukaan opettajistani olisi ottanut koskaan kantaa silloin käynnissä olleeseen poliittiseen debattiin. Tuskinpa tilanne on nykyään oleellisesti muuttunut.

Parhaan lapsuudenystävänikin isä oli merkittävä vasemmistolainen professori, joka oli jo tuolloin paljon esillä, mutta ei sekään näkynyt hänen lapsissaan. Ihan hyvin tulimme toimeen.

Tuosta Pirkkalan opetusmonisteesta on tullut mörkö. Haamut kömpivät esille koloistaan. Minä sain lukea tuon monisteen aika tuoreeltaan ennen kuin asia tuli edes julksiuuteen.Pirkkala on Tampereen naapurikunta ja harrastusporukassa oli nuoria Pirkkalasta. Siihenkin monisteeseen koululaiset suhtautuivat lähinnä sanomalla: Vittu, mitä paskaa!

Opettajat ovat aikojen saatossa tehneet hyvää työtä. Tämä "hyökkäys" opettajia vastaan on taas sitä amerikkalaista tapaa nähdä salaliittoja siellä, missä niitä ei ole; samaan sarjaan menee väite, että tiede ja tiedeopetus on puolueellista. Ei vaan jaksa kirjoittaa lisää esimerkkejä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #9

Tuo Pirkkalan monisteeseen vetoaminen huolenaiheena on todella huvittavaa. Siitähän voi vain todeta, että jos joku siinä jotain yritti, niin pahasti meni reisille…

Itse olen lopettanut Luukkasen kirjoituksiin kommentoinnin aika kategorisesti. Ehkä voitamme molemmat siinä. Joka tapauksessa hänen bloginsa ovat useimmiten tyylitajuttomia ja niin täynnä retorista 'muka'kansanomaista 'muka'totuutta, että se on lähinnä säälittävää.

Kommentointiin vastaaminen on samalla surkealla tasolla. Joko selkääntaputellaan samanmielisiä tai sitten nollavastataan kryptisesti erimielisille. Keskustelusta ei siis ole jälkeäkään. Antaa todella surkean kuvan teologisen tiedekunnan opetuksen tasosta. Ehkäpä koko pulju kannattaisi lopettaa jo ennen naistutkimuksen lopettamista…

Joten henkilökohtaisesti todella ihmettelen, että joku viitsii vääntää kättä Luukkasen kanssa, koska eihän hänestä saa mitään järkevää irti, vaikka kuinka yrittäisi. Tietynlainen Tossavaisen reinkarnaatio.

Jos katsoo tähän Huhtasaaren viimeisimpään tempaukseen liittyviä blogeja, suurin osa on perussuomalaisten itsensä ylläpitämää. Heille on ilmeisesti erityisen tärkeää, että he saavat turpiinsa koko ajan. Ilmeisesti se vahvistaa uskovaisten uskoa siihen, että heitä vihataan.

Itse he kaivavat sen kuopan, josta heillä ei ole mitään asiaa seuraaviin hallitusneuvotteluihin. Toisaalta hyvä niin. Perussuomalaisten myötä kaksi miestä pääsi uransa huipulle. Ensin Soini, sitten Halla-aho. Tästä eteenpäin kaikki on alamäkeä.

JK. Omalta kouluajaltani muistan, että niitä opettajia kunnioitettiin, jotka olivat reiluja. Poliittisia näkemyksiä ei juurikaan näkynyt, vaikka kyllä niitäkin varmaan oli opettajilla erilaisia. Oppilailla taas oli tietenkin omat taustansa mutta ei niihinkään juuri tarvinnut kajota.

Yhden kerran jouduttiin ottamaan porukalla kantaa. Tosin ei poliittista. Englannin opettaja väitti yhden pojista luntanneen. Siihen aikaan se olisi ollut automaattinen käytösnumeron alennus. Koska tiesimme, että hän ei luntannut (tiesimme jätkän rehelliseksi), kokosimme porukan ja marssimme rehtorin kansliaan, missä kerroimme näkemyksemme. Juttu oli sillä käsitelty.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #8

Mitä, veinkö opettajalle turhaan omenan?

Käyttäjän MerjaNurmiOsTuomi kuva
Merja Nurmi

Sen lisäksi, että jotkut pitävät oppilaita ääliöinä, jotka eivät pysty itse seuraamaan aikaansa ja tekemään johtopäätöksiä ja valintoja, he pitävät näköjään myös opettajia aika taliaivoina, kun luulevat, että opettaja ei huomaisi mielistely-yrityksiä. Opettaja on siis ihminen, joka antaa parempia arvosanoja, jos joku teeskentelee jakavansa hänen kanssaan samanlaiset arvot, esimerkiksi ajatuksen ihmisarvon jakamattomuudesta. Sehän onkin joidenkin mielestä ihan kummallinen arvo, jota lapset ja nuoret eivät ilman aivopesua löydäkään!

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Olen samaa mieltä siitä, että nuoriso on tyypillisesti fiksumpaa kuin vanhemmat sen kuvittelevat olevan. Nuoret osaavat kyllä erottaa järkevän typerästä, kun he vain saavat noita vaihtioehtoja nähdäkseen ja pohdittavakseen.

Mainitsit että myös persujen tempaukset kokevat saman kohtalon. Seuraava kysymys on, koskeeko tuo kaikkia villejä ajatuksia viljeleviä ryhmiä. Uskoakseni koskee. Mieleen tuleekin myös muita. Tällaisia ovat esimerkiksi "postmodernistit". Tarkoitan tällä yleistermillä tässä niitä, jotka nyt puhuvat kovaan ääneen "toksisesta maskuliinisuudesta", "patriarkaatista" yms., ja vaativat noita ryhmiä tilille vähemmistäjen sorrosta. Tässähän on kyse myös perussuomalaisten vastapoolista. Pitää siis tarjota nuorille kaikkia malleja, ja antaa heidän valita niistä järkevät, tai kaikista malleista niiden järkevät osat.

Nuorisolla on myös taipumusta olla kaveripolrukan kanssa samaa mieltä - tai paha pelko olla eri mieltä. Ja myös taipumusta lähteä erilaisiin idealistisiin hurlumheiliikkeisiin mukaan. Siksi myös jo edelä mainitsemani kaikkien vaihtoehtojen tasapuolinen tarjoilla olo ja vapaa keskustelu, ilman ennakko-oletuksia siitä, mitkä aatteet nuorison pitäisi omaksua, ovat oleellinen tekijä nuorten vapaassa kehityksessä ja itsenäisen ajattelun tukemisessa.

Käyttäjän IlkkaSalo1 kuva
Ilkka Salo

"Pitää siis tarjota nuorille kaikkia malleja, ja antaa heidän valita niistä järkevät, tai kaikista malleista niiden järkevät osat."

Malleja vain taitaa olla niin iso määrä, että niiden kaikkien esillä pitäminen on mahdotonta. Esillepito taas tarkoittaa sitä, että päätös esilläpidosta on aikuisten näkemys tärkeistä esillä pidettävistä asioista. Siinä nuoret jäävät helposti taas passiivisen omaksujan osaan. Ehkä olisi sopivaa, että luovuttaisiin kaikkien näkemysten systemaattisesti propagomisesta joko oikeina tai väärinä/hyvinä tai huonoina. Onko tämä sittten postmodernismia, mene ja tiedä? Kyllä nuoret osaavat muodostaa oman näkemyksensä ilman, että jotakin seikkaa pidetään esillä. Me aikuiset aliarvioimme myös helposti vastareaktion voiman.

Postmodernismikin taitaa jo painua historian hämärään. Nyt taitaa olla menossa post-postmodernismin aika. Postmodernismi taisi lopulta kuolla silloin kun Derrida kuoli. Postmodernismista tuli ja on tullut vain nimilappu, joka aivan liian usein liitetään milloin minkin asian tai ilmiön kylkeen. Tästä johtuen ihan varteenotettavana taideteorina alkanut suuntaus ulotettiin alueille, joille sen ei ehkä olisi tullut edes ulottua. Se on postomodernismin kannalta ikävää.

"Nuorisolla on myös taipumusta olla kaveripolrukan kanssa samaa mieltä - tai paha pelko olla eri mieltä. Ja myös taipumusta lähteä erilaisiin idealistisiin hurlumheiliikkeisiin mukaan."

Tästä en ole aivan samaa mieltä, sillä tuollainen ryhmäpaine ja -identiteetti ei ole kattava kuvaus. Nuorilla on kaiketi myös tarve erottua joukosta ja se voi saada aika radikaalejakin ilmaisuja. En muista kokeneeni minkäänlaista ryhmäpainettta ja minä sentään kuulun sodan jälkeen syntyneisiin suuriin ikäluokkiin, joihin on toisinaan liitetty sosiaalisesti koheesin ryhmän oletusarvoja. Väittäisin oman sukupolveni olleen se ensimmäinen sukupolvi, jolle jopa äärimmilleen viety individualismi oli hyväksytty tapa elää.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Malleja vain taitaa olla niin iso määrä, että niiden kaikkien esillä pitäminen on mahdotonta.

Oleellista on kai se, että yhtään malleista ei esitetä selvästi oikeana, eikä yhtään selvästi vääränä. Muutama esimerkkimalli ja nuorten mielikuvitus riittävät virittämään koko mahdollisuuksien avaruuden.

> Ehkä olisi sopivaa, että luovuttaisiin kaikkien näkemysten systemaattisesti propagomisesta joko oikeina tai väärinä/hyvinä tai huonoina.

Jees.

> Onko tämä sittten postmodernismia, mene ja tiedä?

Käsitykseni "postmodernismmista" on se, että noissa piireissä on valitettavaa taipumusta nähdä monissa asioissa vain yksi oikea totuus, ja edellyttää sen kunnioittamista muiltakin. Ollaan lähellä kulttuurirelativismia ja ajatusta eri aatteiden taistelusta.

> Postmodernismikin taitaa jo painua historian hämärään.

Toivon niin, mutta jos puhutaan yliopistoista, käsitykseni on, että Pohjois-Amerikassa homma on ollut vahvassa nousussa, mutta kukaties(?) juuri kääntymässä laskuun. Ei siis kuollut vielä Derridan myötä, vaan on löytänyt joitain uusia muotoja sittemmin. Eurooppa ja Suomi saattavat kokea aatteen huipun vähän myöhemmin. Suomessa kovin vahvaa tällaista ilmiötä ei yliopistoissa vielä taida olla, mutta kyllä täälläkin vähän vastaavaa aggressiivista vähemmistöjen puolesta loukkaantumista ja syyllisten osoittelua on eri yhteyksissä ollut. Minun silmissäni ongelmaraja menee ehkä siinä, missä vähemmistöjen puolustamisen lisäksi halutaan osoittaa myös syyllisiä ja esiintyä itse oikeaoppisina.

> taideteorina

Taiteen puolella ei mitään huomauttamista. Poliittinen puoli on se ongelma.

> En muista kokeneeni minkäänlaista ryhmäpainettta

Koulussa on voinut olla ryhmäpainetta polttaa tupakkaa, juoda viinaa ja käyttää tietyn tyylisiä vaatteita. Ja myös ryhmäpainetta olla kannattamata kommunsteja, tai pojilla olla käymättä balettitunneilla.

Nuorten idealismi ja ryhmäkäyttäytyminen voivat myös johtaa radikalismin tai muuten vain hölmöjen aatteiden nousuun, kuten 60-luvun opiskelijaradikalismiin, Keski-Euroopassa jopa terrorismiin, nyt ehkä äärioikeiston tai postmodernistien touhuihin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset