IlkkaSalo kaikenlaista kritiikkiä

Kansallismielisten kuvitteelliset yhteisöt

Benedict Andersonin klassikkoteos Imagined Communities: Reflections on Origins and Spread of Nationalism (1983) on suositeltava teos myös kaikkein kiihkeimmille kansallismielisille. Teos on saatavilla myös suomeksi.

Muutama huomio tuosta nationalismia käsittelevästä teoksesta:

1. Nationalismi on historiallisesti varsin uusi keksintö, vaikka kansallismieliset mielellään vetoavat jopa vuosisataiseen tai jopa –tuhantiseen olemassaoloon.

2. Kansallismielisyyden paradoksi piilee siinä, että kansallismieliset pitävät nationalismia universaalina ilmiönä, jossa kaikilla ”kansakunnilla” on jyrkästi toisistaan havaittavat erot. Tässä mielessä nationalismikin on globalismia.

3. Kansallismieliset olettavat nationalismin olevan jotain, jonka puolesta ihmiset ovat valmiita kuolemaan silloin kun eri maiden nationalistiset ambitiot ovat törmäyskurssilla.

Andersonin analyysissa nationalismi on ilmiö, joka on muutettavissa vientituotteeksi. Tästä ajattelusta kumpusi siirtomaavalta ja sen jälkeinen kuvitteellisten valtioiden muodostuminen. Samasta ajattelusta kumpusi, että nuo itsenäistyvät maat olisivat kansallisvaltioita, vaikka kyseessä olivatkin lähinnä kuvitteelliset yhteisöt; juuri sellaiset kuin Anderson kirjassaan kuvailee. Kansallismielisille tietenkin on yhdentekevää, ovatko nämä yhteisöt kuvitteellisia vai todellisia. Tällaisen ajattelun omaksuminen puolestaan vaatii silmien sulkemista reaalimaailmalta.

Asia liittyy myös nykyiseen kansallismieliseen kiihkoiluun niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Kansallismieliset olettavat nationalismin olevan metodi, joka voidaan kopioida ja monistaa universaaliksi menettelytavaksi.

Andersonin mukaan nationalismi on sosiaalinen konstruktio, jonka alkuperä on keskiajan jälkeisessä Euroopassa ja myöhemmin siirtomaaprovinsseissa. Edelleen nationalismi ei ole kehittynyt mitenkään systemaattisena vaan se on monen sattuman tulos.

Lopulta kaikkein merkittävin Andersonin huomio: Yhteistä kansakunnille on se, että ne kaikki ovat kuvitteellisia ja rajattuja yhteisöjä!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

On totta, että ihminen on laumaeläin. Mutta se, millä kriteereillä laumakuuluvuus (eli mihin laumaan kukakin katsoo itse kuuluvansa ja mihin laumaan jotkut muut katsovat jonkun muun kuuluvan), on toinen kysymys.

Jotkut piirtävät mielessään laumojen rajat uskonnon mukaan, jotkut ihonvärin mukaan, jotkut valtioiden rajojen mukaan, jotkut kielen mukaan, jotkut harrastamansa urheilulajin tai taidemuodon mukaan.

Muitakin vaihtoehtoja on: lauman rajat voitaisiin hyvin vetää vaikkapa yhteiskuntaluokan mukaan. Tällöin esimerkiksi suomalainen työläinen tuntisi enemmän laumayhteisyyttä kiinalaisen työläisen kuin suomalaisen kapitalistin kanssa.

Ihminen on luonnostaan laumaeläin; Individualismi on kulttuurin tuotetta

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"1. Nationalismi on historiallisesti varsin uusi keksintö, vaikka kansallismieliset mielellään vetoavat jopa vuosisataiseen tai jopa –tuhantiseen olemassaoloon."

No kyllä, koska kansojen itsemääräämisoikeus on aika uusi ajatus. Se on kuitenkin konsepti, minkä YK myöntää validina ja tukee: YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus.

Nationalismissa ajattellaan, että itsemääräämisoikeus kuuluu kaikille kansoille, ei vain alkuperäiskansoille. Tai näin ainakin pitäisi ajatella, en tiedä, onko kaikille nationalisteille tämä ajatus selvä.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"2. Kansallismielisyyden paradoksi piilee siinä, että kansallismieliset pitävät nationalismia universaalina ilmiönä, jossa kaikilla ”kansakunnilla” on jyrkästi toisistaan havaittavat erot. Tässä mielessä nationalismikin on globalismia."

En oikein ymmärtänyt, mitä tällä hait ja missä tässä on se paradoksi.

Jos ylipäätään myönnetään, että on olemassa käsite kansa, niin ... sitten niitä kansoja on varmastikin myös olemassa.

Eli kysymys: onko sellainen kansa olemassa kuin "kurdit"? Ilmeisestikin on. Onko kurdien nationalismissa joku paradoksi? Missä kohtaa?

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"3. Kansallismieliset olettavat nationalismin olevan jotain, jonka puolesta ihmiset ovat valmiita kuolemaan silloin kun eri maiden nationalistiset ambitiot ovat törmäyskurssilla."

Lähinnä kuolemaan ollaan valmiita, jos joku hyökkää maahan ja uhkaa itsemääräämisoikeutta. Kuten 2. maailmansodassa tapahtui Suomen osalta.

Onko tämä nyt sitten huono asia?

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Kansallisvaltio- tai heimoajattelusta luopuminen on globalismia puhtaimmillaan. Nykyinen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä tähtää siihen ja hyvin ovat opit menneet perille. Ilmiötä on ihmetelty jopa suurpääomakapitalismin kultamaassa eli USA:ssa, jossa eräs kirjoittaja on tiivistänyt ajatuksen näin:

" The mind of the average American became "trained" (conditioned) to accept the idea the education exists solely for the purpose of getting a good paying job in the global workforce economy" - Charlotte Iserbyt, The Deliberate Dumbing Down of America: A Chronological Paper Trail (1999).

Kasvatusjärjestelmän taustalla ovat siis suurliike-elämän intressi joustavan globaalin työvoiman saannin suhteen. Maalaisjärjelle vieraat näkemykset, joissa kansat tai heimot todistellaan ikään kuin olemattomiksi sosiaalisiksi konstruktioiksi, ovat osa kampanjaa. Näin kulttuurinen vasemmisto on ikään kuin kaapattu kansainvälisen suurpääoman asiaa edistämään.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Voiko tuon pätevämmin kuvailla isänmaanpetoksellista ajattelua: Yhteistä kansakunnille on se, että ne kaikki ovat kuvitteellisia ja rajattuja yhteisöjä!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset